UNTAMALAN KEDOT

Laitilan Untamala lukeutuu maamme merkittävimpiin kulttuurikohteisiin. Sen valtakunnallisesti arvokkaaseen maisemaan kuuluvat niin muinaisjäännökset, vanha rakennuskanta kuin monimuotoiset perinnebiotoopit. Untamalaan on perustettu Museoviraston ensimmäinen arkeologinen opastuskeskus ja sieltä löytyy myös muita matkailijoille suunnattuja palveluja. Untamalan kohteilla kiertää n. 2,5 km pituinen kulttuuripolku. Untamala sijaitsee pitkällä harjulla peltoaukean keskellä valtatie 8:n varrella Laitilan keskustasta n. 5 km Rauman suuntaan. Valtatieltä on opastus Untamalan kylään ja kyläraitilta eri kohteille.

Untamalasta löytyy monipuolinen valikoima rautakautisia muinaisjäännöksiä. Harjun kaakkoisosassa Myllymäen - Vuorenpäänharjun alueella sijaitsee kumpukalmisto, jonka matalia, kumpumaisia muodostelmia on tutkittu 1910 - 1920-luvuilla. Osa niistä on todettu vanhemmalle roomalaisajalle 0 - 200 jKr. ajoittuviksi haudoiksi. Vuoden 2002 koetutkimuksien perusteella kumpukalmisto on ollut käytössä ainakin kansainvaellusajan puoliväliin, n. 500 jKr. asti. Kalmiston tuntumassa sijaitsee myös kaksi rautakautista asuinpaikkaa sekä ns. bautakiviksi arveltuja pystykiviä. Untamalan kylän alueelta on löydetty lisäksi ruumiskalmisto, asuinpaikka-alue, kiviröykkiöitä sekä kuppikiviä.

Untamala muodostaa kauniisti säilyneen raittikylän, jossa rakennukset sijoittuvat tiiviisti kylätien varrelle. Keskiajalla Untamala oli taloluvultaan Varsinais-Suomen suurin kylä, maatilojen määrä nousi 1500-luvun alkupuolella 26:een. Myös Pietarille pyhitetyn kyläkirkon juuret ulottuvat keskiajalle, vaikka nykyinen temppeli on pystytetty vasta 1700-luvun lopulla. Kirkkotarhassa seisoo ns. Kalevanpojan viikatteentikku, kookas keskiaikainen hautakivi, johon liittyy runsaasti kansanperinnettä. Talonpoikaseen elämänmenoon voi tutustua Sarkin kotiseutumuseossa, johon kuuluu paritupamallinen päärakennus 1800-luvulta sekä 1700-luvun luhtiaitta.

Untamalan kulttuuripolku kulkee kahden perinnebiotoopin kautta; toinen sijaitsee kumpukalmistoalueella, toinen valtatien varressa uhrikiven luona. Kalmistoalueella harjun päivänpuoleisilla rinteillä on pienruohoketoa, jolla kasvaa mm. tummatulikukkaa, sikoangervoa, isolaukkua, ketomarunaa, ketopiippoa, mäkikauraa ja kangasajuruohoa. Viime vuosina harjulle on ilmaantunut runsaasti uhanalaista laukkaneilikkaa. Alueen laki- ja pohjoisosat ovat heinävaltaista tuoretta niittyä, jolla kasvaa harvakseltaan mm. pihlajaa, mäntyä, katajaa ja taikinamarjaa. 1900-luvun alussa harju oli lähes paljas, mutta 1980-luvun alussa umpeenkasvu uhkasi aluetta pahasti. WWF järjestikin vuonna 1981 Untamalassa talkooleirin, jonka aikana aluetta raivattiin. Museovirasto on hoitanut aluetta 1990-luvun alkupuolelta lähtien raivaamalla, niittämällä sekä rakentamalla lammasaitauksen. Nykyään alue on pääosin laidunnuksessa. Uhrikiven pientä ketoa valtatien kupeessa on myös raivattu ja niitetty, nykyään sitäkin laiduntavat lampaat. Kedon kasvilajistoon lukeutuvat sikoangervo, mäkikaura, kangasajuruoho, ketokaunokki, nuokkukohokki, nurmilaukka, tummatulikukka, hakarasara, laukkaneilikka ja pähkinäpensas.

Museoviraston Arkeologiakeskus Untamala avattiin kesällä 2003. Vanhaan navettaan kunnostetun keskuksen perusnäyttely "Vakka-Suomen vuosituhannet" esittelee seudun esihistoriaa ja kulttuurimaiseman kehitystä sekä muinaisjäännösten hoitoa ja suojelua. Arkeologiakeskuksessa on auditorio ja monitoimitila, jotka tarjoavat puitteet monenlaiselle kulttuuriympäristöön ja muinaisuuteen liittyvälle toiminnalle.

Ventolan kylätalo on 1800- ja 1900-luvulla rakennettu entinen maatilan päärakennus. Kylänraitin varrella sijaitsevassa talossa toimii kesäkahvila ja sieltä voi tilata ryhmille maittavan ruokailun. Ventolassa on esillä vaihtuvia näyttelyjä.

Yhteystiedot:
Arkeologiakeskus Untamala
Untamontie 51
23800 Laitila
puh. (02) 853 400
s-posti: untamala@nba.fi

Untamalan kotiseutumuseo, Sarkki
Laitilan oppaat, Martti Perävainio
puh. (040) 576 3220

Kylätalo Ventola
Kirsti Vuorela
puh. (050) 359 5493

Lisätietoja Untamalasta

Katso kohteen tarkempi sijainti Eniro.fi:stä

[Tulostettava sivu]