RETULANSAAREN YLIKARTANO

Retulansaari on luonnon ja maiseman suhteen arvokasta aluetta. Saari on osa Vanajaveden laakson kansallismaisemaa, sen eteläisessä osassa on varsin laaja luonnonsuojelualue.

Retulansaaressa on asuttu yhtäjaksoisesti rautakaudelta saakka, ainakin 1500 vuoden ajan. Vanhimmat viljan siitepölylöydöt ovat jo ennen ajanlaskun alkua. Rautakauden asukkaista kertovat edelleen hautakummut ja muut röykkiöt sekä uhri, eli kuppikivet.

Tunnetuin muinaisjäännösalue on osin Ylikartanon alueella sijaitseva Myllymäen rautakautinen asuin- ja kalmistoalue. Myllymäeltä on luetteloitu yli 200 erilaista ihmisen toiminnasta syntynyttä kumpua sekä useita uhrikiviä. Paikan muinaiset löydöt on ajoitettu noin 500-1100-luvuille. Muinaislöytöjä on tehty saarella monista muistakin paikoista, muun muassa Ylikartanoon kuuluvalta Pelto-Idun alueelta.

Retulansaari on arvokasta maisema-aluetta, perinnemaisemat ovat säilyneet ennen kaikkea pitkään jatkuneen laidunnuksen ansiosta. Näyttävin on *Myllymäen katajikko* , saarella on säilynyt hienoja niittyjä, metsälaitumia, ketoja, kallioketoa ja hakamaita.

Alikartanon ja Ylikartanon laitumet on määritelty valtakunnallisesti arvokkaiksi perinnemaisemiksi. Uhanalaisia kasveja ovat esim. kynäjalava, peltorusojuuri ja keltamatara (kesämaitiainen alueellisesti uhanalainen) sekä silmälläpidettäviä lajeja ketonoidanlukko ja kelta-apila. Laitumien muita kasveja ovat mm. hakarasara, jänönapila, nurmilaukka, mäkikaura, peurankello, törrösara, hietalemmikki, ketokäenminttu, tummatulikukka, kevättädyke, kanervisara, hirssisara, vata ja liuskaraunioinen.

Vanhin asiakirjamaininta Retulansaaresta on vuodelta 1429. Lepaan kartanolla oli Retulassa omistuksia 1500-1600-luvuilla, samoin Sääksmäen Jutikkalan kartanoon liittyvällä Tasaisen suvulla.

Ylikartano periytyy nykymuodossaan 1800-luvun alusta, mutta talo pohjautuu saaren aiempaan asutukseen. Rakennukset ovat enimmäkseen 1800-luvulta, kuten vanhan ryhmäkylän muissakin taloissa. Talvisodan aikaan talon tyttäret Talvikki ja Valvatti Vaulo palasivat kotitaloon ja ottivat sen hoitoonsa. Sisarukset harjoittivat maataloutta 1990-luvulle saakka. Heidän elämäänsä leimasi vahva harrastus historiaa ja kotiseutua kohtaan. Taloon koottiin mm. laaja kotimuseo. Vuonna 1999 sisarukset testamenttasivat ja lahjoittivat talon Suomen Kulttuuriperinnön säätiölle.

Säätiön vaalii tilan ja saaren kulttuuriperintöä ja maisemia. Rakennukset ja ympäristö pidetään hoidettuna ja aktiivisessa käytössä. Ylikartanosta on tarkoitus luoda perinnettä kunnioittava monipuolisen taiteen, tieteen ja muun kulttuurin kohtauspaikka.

Retulansaaressa käydessä tulee muistaa, että se on paitsi hieno kulttuurikohde myös siellä asuvien ihmisten kotisaari. He arvostavat omaa rauhaansa. Käytössä oleville laitumille ei tule mennä ilman maanomistajien lupaa.

Ylikartanossa on mahdollisuus perehtyä paikan ja alueen historiaan ja järjestää tapahtumia. Ylikartanon esittelystä ja tilojen käytöstä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä toiminnanjohtajaan.

Yhteystiedot:
Eero Ojanen, Ylikartanon toiminnanjohtaja
puh. 040 571 6200
s-posti.pehtoori@ylikartano.fi
Ylikartano
Retulansaarentie 219, Hattula

Lisätietoja Ylikartanosta

Katso kohteen tarkempi sijainti Eniro.fi:stä

[Tulostettava sivu]