Valokuvia

kuvat (avautuu uuteen ikkunaan)

KUVATEKSTIT

Kuva 1

Salpausselkä muodostui noin 11 000 vuotta sitten jääkauden väistyessä kohti pohjoista.

Kuvat 2 ja 3

Vesijärven liikenteen kehittymisen kannalta erityisen tärkeää oli Riihimäen-Pietarin rautatien valmistuminen vuonna 1870.

Kuva 4

Lahden satamassa sijainneen vanhan rautatieaseman tiloissa Vesijärven satamassa on nykyisin Karirannan kahvila.

Kuva 5

1960 -luvulla purettu Loviisan rata on jättänyt jälkensä kaupunkimaisemaan.

Kuva 6

Saksalainen toiminimi Lehmann & Co pystytti vuonna 1927 kaksi noin 150 metrin mittaista teräsristikkomastoa Lahden harjulle. Paikan nimeksi tuli Lahden radiomäki.

Kuva 7

Lahden vanha radioasema on valmistunut vuonna 1928. Rakennuksen suunnitteli yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehti Georg Wigström.

Kuva 8

Vuonna 1942 Lahden ydinkeskustaan valmistunut ”Kulmalan talo” oli pitkään ”oikean kaupungin” merkki.

Kuva 9

Kuvanveistäjä ja professori Matti Koskelan veistos ”Paragrafi”, kaupunginjohtajan ja valtiosihteeri Teemu Hiltusen muistomerkkiveistos (2002) sijaitsee Kansantalon edessä Lahdessa.

Kuva 10

Arkkitehtien Heikki ja Kaija Sirenin piirtämä ja vuonna 1954 valmistunut Lahden konserttitalo on Suomen toiseksi konserttitalo. Sen suojissa toimii nykyisin Lahden konservatorio, joka oli alun perin nimeltään Viipurin musiikkiopisto.

Kuva 11

Viipurin musiikkiopiston pitkäaikainen johtaja maisteri Felix Krohn oli monipuolinen henkilö. Hän oli säveltäjä ja valtakunnan musiikkielämän vaikuttaja. Krohnin mukaan nimettyyn Lahden konserttitalon saliin mahtuu 580 kuulijaa.

Kuva 12

Lahden kaupunginkirjaston pääkirjasto sijaitsee Paavolan kulttuurikampuksella lähellä Lahden kaupunginteatteria ja Lahden Aikuiskoulutuskeskusta. Kaukana eivät ole myöskään Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutti, Taide ja muotoilukoulu Taika, Taitokeskus Velma sekä Lahden kaupungin museot, Lahden konservatorio ja Lahden musiikkiopisto.

Kuva 13

Lahden maakuntakirjastossa on panostettu erityisesti lapsille ja nuorille suunnattuun toimintaan. Suositut satutunnit ja sanataidekerho kehittävät kielentajua ja mielikuvista.

Kuva 14

Sarjakuvan lokakuu -tapahtumassa 2006 Lahden kaupunginkirjaston sanataidekerholaiset tekivät sarjakuvia.

Kuva 15

Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa on voinut opiskella sarjakuvanerikoistumisopinnot vuodesta 2002 lähtien. Evakkosarjakuvatyöpaja seniori-ikäisille palvelukeskus Wanhassa Herrassa herätti huomiota vuonna 2006.

Kuvat 16 ja 17

Monet lahtelaiset divarit ovat erikoistuneet myös sarjakuviin. 

Kuva 18

Kebab ja Lahti kuuluvat yhteen.  

Kuva 19

Lahden kaupunginteatteri esitti alkuvuodesta 2006 näytelmää Leyla ja Daniel, joka kertoo kahden erilaisen kulttuurin kohtaamisesta ja ennakkoluuloista. Kaupunginteatterin rakennus on valmistunut 1983.

Kuva 20

Lahtelainen teatteri Vanha Juko esitti vuonna 2006 Jari Juutisen kirjoittamaa ja ohjaamaa näytelmää Minä olen Adolf Eichmann. Huomiota herättänyt näytelmä tutkii ihmiseni pahuutta, totuutta ja anteeksiantoa pahamaineisen natsirikollisen kautta.  Näyttelijä keskittyy harjoitustauolla.

Kuva 21

Elokuvateatteri Kino Iiris esittää katsojille harvinaisten elokuvamaiden tuotantoa rikastuttaen elokuvatarjontaa Lahdessa. Elokuvateatteri sai Lahden kaupunkikulttuuriseuran Lahtelainen kaupunkikulttuuriteko -tunnustuksen vuonna 2004.

Kuva 23

Lahtelaisgraafikon Antti Salokanteleen ateljeesta ei puutu värejä.

Kuva 24

Kulttuuriset merkit syntyvät tekemällä. Antti Salokannel työstää grafiikan laattaa.

Kuva 25

Vuonna 1912 perustettu Oy Mallasjuoma kehittyi maan suurimmaksi panimoksi. Vuonna 1988 yritys fuusioitiin Hartwall konserniin.

Kuva 26

Entisen ”Malskin” tiloissa toimii Taidepanimo. Eri taiteenalat yhdistävä keskus on toiminut jo vuodesta 2003.

Kuva 27

Taidelainaamo käynnistettiin Lahdessa jo vuonna 1975. Taidelainaamo sijaitsee Taidepanimon tiloissa. 

Kuva 28

Ravintola Torven ilmoitustaulu baarin ulkopuolella kertoo lahtelaisesta rockista.

Kuva 29

Ravintola Torvi on lahtelaisen bluesin, rockin ja baarikulttuurin kehto.

Kuva 30
Lahteen siirtyi karjalaisen siirtoväen myötä myös ortodoksiseurakunnat. Viipurin Kristuksen kirkastumisen kirkon ja Profeetta Eliaan kirkon seurakunnat siirtyivät virallisesti Lahteen vuonna 1945. Lahden ortodoksikirkon suunnittelusta vastasi arkkitehti Toivo Paatela. Kirkkoon on sijoitettu luovutetun Karjalan ortodoksisten kirkkojen esineistöä.

Kuva 31

Olli Pöyryn suunnittelema Asunto Oy Asematori on rakennettu vuonna 1951. Rakentajat - kaksi neitiä - olivat alun perin lähtöisin Viipurista.

Kuva 32

Kuvanveistäjä Jussi Mäntysen komea Hirvi-patsas pystytettiin alun perin Viipuriin. Kopio sijaitsee entisen Viipurin musiikkiopiston (nykyisen Lahden konserttitalon) ja entisen Viipurin diakonissalaitoksen (nyk. Lahden diakonialaitoksen) edustalla

Kuva 33             

Lahden markkinat tunnettiin jo 1600-luvulla. Lahdessa järjestetään markkinat joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona. Eri puolilta Suomea kotoisin olevat kiertävät kauppiaat pysähtyvät päiväksi Lahteen.

Kuva 34
Lahden hiihtokeskuksen suurmäen montussa toimii kesäisin maauimala.

Kuva 35

Vuonna 1940 Lahteen rakennettiin kaksi lahjoitustaloaluetta.  Vesterås sai nimensä talojen lahjoittajan, ruotsalaisen ystävyyskaupungin mukaan.

Kuva 36

Galleria-Kahvila Oskarin Piha sijaitsee keskellä Lahtea. Kahvilassa voi nauttia idyllisen puutalon tunnelmasta ympäri vuoden. Galleriasta voi ostaa lahtelaisia muotoilutuotteita.

Kuvat 37, 38

Pro Puu ry. on edistänyt muotoilua Lahdessa vuodesta 1997. Yhdistys on hienopuuseppien, suunnittelijoiden ja muiden puualan erikoisosaajien ammatillinen yhteistyöjärjestö, jolla on yli 40 jäsentä. Pro Puu Galleriassa voi tutustua puumuotoluun liittyviin näyttelyihin ja tuotteisiin.

Kuva 39

Vuonna 1947 perustettiin Lahden Kuvaamataiteilijoiden Kerho Oululaisen kahvilassa Lahdessa, joka sijaitsi tuolloin Aleksanterinkatu 34:ssä.

Kuva 40

Oululaisen leipomolla on Lahdessa pitkät perinteet. Tunnettu jälkiuunileipä tuli markkinoille vuonna 1947

Kuvat  41 ja  42

Hennalan kasarmialueella toimivat nykyisin sotilaslääketieteen ja sotilasmusiikkimuseo. Kasarmin rakennukset on rakennettu 1910-luvun kuluessa. Ne olivat venäläisten upseerien hallussa ennen Venäjän vallankumousta.  

Kuva 43
Lahden kaupungin alueella on runsaasti patsaita. Esimerkiksi 1918 sisällissodan molemmat osapuolet pystyttivät myöhemmin patsaansa kaupungintalon edustalla olevaan puistoon.

Kuvat 44, 45 ja 46

Vuonna 1949 pystytetty vuoden 1918 sisällissodan muistomerkki Hennalassa on hiljentymisen paikka monille kaupunkilaisille.

Kuva 47

Huonekaluteollisuus on työllistänyt lahtelaisia erityisesti toisen maailman sodan jälkeen. Vuonna 1965 Askosta oli tullut pohjoismaiden suurin huonekaluvalmistaja. Tehdasalueen komea punatiiliasu, tehtaanpiippu ja lämpökeskus, ovat lahtelaisen arkkitehdin Unto Ojosen käsialaa. 

Kuva 48

Uutta ja vanhaa rakennettua Lahtea näkyy rintarinnan Saunapolunkadulla ja Linjakadulla. Luhta on tunnettu vaatetusteollisuuden yritys maailmalla. Perheyrityksen perusti Vihtori Luhtanen vuonna 1907.

Kuva 49

Tornatorin lankarullatehdas siirtyi vuonna 1931 Enso Gutzeit Oy:n omistukseen. Ovet, keittiökalusteet ja erilaiset paperijalosteet olivat tehtaan päätuotteita 1940-luvulta alkaen. Yhtiö työllisti karjalaista tullutta siirtoväkeä ja rakensi sodan jälkeisenä pulakautena vuonna 1945 kerrostalon ja pientaloja työntekijöilleen.

Kuva 50

Vuosina 1944–47 Tapparakadulle rakennetuissa Miljoonataloissa eli ns. Milkin taloissa asui sotien jälkeen monia suurperheitä.

Kuva 51

Karjalaisten luterilainen kirkko? Lauteen kirkko valmistui vuonna 1953 ja se on Lahden vanhin. Tuolloin Launeen pientaloalue oli melkein valmis. Alueella asui runsaasti Karjalasta tullutta siirtoväkeä.

Kuva 52

Hyppyrimäkiä voi ihailla lähes kaikilta Lahtea ympäröiviltä kukkuloilta, myös työläisten rakentamalta Pyhättömän mäeltä.

Kuva 53

Lahden stadionin ensimmäiset osat valmistuivat jo 1920-luvulla. ensimmäiset suurkilpailut pidettiin vuonna 1923. Tuolloin monet mäkihypystä tuli monien lahtelaisnuorukaisten harrastus. Nykyiset hyppyrimäet on rakennettu 1970-luvulla.

Kuva 54

Vuonna 1957 valmistunut Lahden urheilutalo oli aikanaan lahtelaisten unelma. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Unto Ojonen. Se on kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas.

Kuva 55

Vuonna 1931 asemakaava-arkkitehti Otto-Iivari Meurman laati uuden asemakaavan August Fellmanin kartanon entisille pelloille. Viipurin ammattikoulu ja Viipurin kauppaoppilaitos siirtyivät sotien jälkeen Lahteen. Olli ja Eija Saijonmaan suunnittelemat koulurakennukset valmistuivat vuosina 1953–1956. Lahden Hakatorneina tunnetut asuinkerrostalot nousivat ”Pikku-Viipuriin” vuosina 1951–1956. Kivikerrostaloilla ratkaistiin sodan jälkeisen asuntopulan ongelmia.

Kuva 56

Ihmeiden kaupunki Lahti - Juhanan pakinoissa -näyttely Lahden rautatieasemalla esitteli 22.9.-14.11. 2006  lahtelaisia kulttuurimerkkejä. Etelä-Suomen Sanomien päätoimittaja Tauno Lahtinen kirjoitti niistä pakinoissaan vuosina 1951-1983

Kuva 57

Lahden stadionin ensimmäiset osat valmistuivat jo 1920-luvulla. ensimmäiset suurkilpailut pidettiin vuonna 1923. Tuolloin monet mäkihypystä tuli monien lahtelaisnuorukaisten harrastus. Nykyiset hyppyrimäet on rakennettu 1970-luvulla.

Kuva 58

Vuonna 1957 valmistunut Lahden urheilutalo oli aikanaan lahtelaisten unelma. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Unto Ojonen. Se on kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas.

Kuva 59

Lahden kaupunginteatteri esitti alkuvuodesta 2006 näytelmää Leyla ja Daniel, joka kertoo kahden erilaisen kulttuurin kohtaamisesta ja ennakkoluuloista. Kaupunginteatterin rakennus on valmistunut 1983.

Kuva 60

Lahtelainen Helmi Vuorelma Oy on yli 90 vuotta kestäneellä yritystoiminnallaan tehnyt näkyväksi hämäläistä tekstiiliperinnettä. Kuvassa Janakkalan naisen kansallispukuun kuuluva tykkimyssy.

Kuvat 61

Piirtäjä Jyrki Vainion omistamia sarjakuvaoriginaaleja kuvaava näyttely Lahden Aikuiskoulutuskeskuksella oli osa Sarjakuvan lokakuu -tapahtumaa syksyllä 2006