Luennoitsijoiden esittely

Tapio Anttila (s. 1962) on ammatiltaan sisustusarkkitehti ja valmistunut taideteollisesta korkeakoulusta. Hän on muuttanut Helsingistä Lahteen Iskun huonekalusuunnittelijaksi vuonna 1996. Hän on suunnitellut erityisesti julkisten tilojen kalusteita sekä näyttely- ja messukalusteita. Viime aikoina Anttila on suunnitellut huonekaluja myös kansainvälisille yrityksille. Hän siirtyi freelancer -suunnittelijaksi vuonna 2005 ja työskentelee Tapio Anttila Design Ky:ssa. Anttila on saanut useita kansainvälisiä tunnustuksia mm. suunnittelemastaan Haiku-tuolista. Päätyönsä ohella Anttila opettaa Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa. Anttilan mukaan muotoilu saisi näkyä enemmän lahtelaisessa katukuvassa.

Seppo Jääskeläinen (s. 1939) on lahtelainen kirjailija. Hän opiskeli koneteknikoksi Helsingin teknillisestä oppilaitoksesta ja on työskennellyt 40 vuotta metalliteollisuuden palveluksessa, pääosin Lahdessa. Lisäksi hän on opiskellut avoimessa korkeakoulussa mm. kasvatustiedettä, sosiologiaa ja kirjallisuutta. Hän on toiminut kirjallisuuden opetustehtävissä ja konsulttina. Laaja kirjallinen tuotanto sisältää muun muassa useita omaelämäkerrallisia teoksia, jotka käsittelevät sodanjälkeistä Suomea karjalaispojan, Illun, silmin. Vuonna 2005 ilmestyi romaani, Maanpetturit. Jääskeläinen on Salpausselän kirjailijat ry:n kunniajäsen. Hänen mottonsa on: "Kyseenalaista aina kaikki auktoriteetit!"

 Markku Koski (s. 1945) on Lahdessa asuva kirjailija, toimittaja, kriitikko ja tutkija. Koski on julkaissut useita elokuvaa ja populaarikulttuuria käsitteleviä esseekokoelmia (mm. Alemmat taiteet, 1985, Julkisia eläimiä 2001), joista viimeisin, Äskeiset esseet, on julkaistu 2005. Koski toimii myös tuntiopettajana ja tutkijana Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa. Kosken mielilause on peräisin Bertolt Brechtiltä: Hän ajatteli muissa päissä ja muut päät ajattelivat hänen päässään.

Päivi Kuismalle radio on eräänlainen kohtalo. Hän teki ensimmäisen kesätoimittajuutensa radiossa vuonna 1978. Muutaman lehtityövuoden ja STT:ssa saatujen työkokemusten lomassa radio veti kuitenkin aina puoleensa. Kuisma on tehnyt radiotyötä Lahdessa ja Kuopiossa uutistoimittajana, juontajana, reportterina, uutispäällikkönä ja nyt maakuntaradion päällikkönä. Hänen elämänasennettaan kuvaa motto: "Elämässä ei ole voittamattomia vaikeuksia, jotka pitäisi väistää. On vain väistämättömiä vaikeuksia, jotka pitää voittaa".

FK Riittakatriina Manninen­-Louhensalo (s.1952 ) on lahtelainen kulttuurisihteeri, teatteritutkija-, ohjaaja ja taidekasvattaja, joka on aiemmin toiminut myös vakinaisena avustajana mm. Helsingin Ylioppilaslehdessä, Yleisradiossa että myöhemmin vv. 1989-94 Helsingin Sanomien tanssitaidekriitikkona sekä kirjoittanut näytelmiä, artikkeleita ja tehnyt erilaisia käsikirjoituksia sekä tanssi-, teatteri- että poikkitaiteellisiin produktioihin.

Reima Mäkinen (s. 1963) on tehnyt monipuolisen uran sarjakuvapiirtäjänä. Ammatikseen hän on tehnyt myös käyttögrafiikkaa ja toiminut kuvataiteilijana sekä yrittäjänä. Pohjimmiltaan hän pitää itseään sarjakuvantekijänä. Tällä hetkellä Mäkinen toimii opettajana Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin sarjakuvan erikoistumisopinnoissa, jotka alkoivat kurssimuotoisina vuonna 2002. Reima Mäkinen on kiinnostunut sarjakuvan käyttömahdollisuuksista esimerkiksi elämäntarinoiden hahmottamisessa ja työstämisessä. Sarjakuva antaa mahdollisuuden jakaa omia kokemuksia ja muistoja muiden kanssa. Toisaalta japanilaisen mangan tutkiminen on tuonut suhteeseeni kaupalliseen sarjakuvaan täysin uusia näkökulmia, hän toteaa.

FT Riitta Niskanen (s. 1953) on arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimukseen erikoistunut taidehistorioitsija. Hän toimii rakennustutkijana Lahden kaupunginmuseossa ja tuntiopettajana Helsingin teknillisessä korkeakoulussa sekä vaikuttaa luottamustehtävissä oman alansa valtakunnallisissa järjestöissä, Suomen kaupunkitutkimusseurassa ja ICOMOSissa. Niskanen on syntyperäinen lahtelainen, jolle kotikaupungin historia, talot ja kadut ovat tuikituttuja ja rakkaita ystäviä, mutta myös innoittavia tutkimuskohteita. Virkatyön haasteita ovat rakennussuojelukysymykset, joiden kanssa kamppaillessaan tutkija muistuttaa usein Don Quijotea tuulimyllyineen. Niskanen on tutkinut mainontaa ja Lahden rakennus- ja arkkitehtuurihistoriaa.

Lahden konservatorion rehtori MuM Eero Pulkkinen (s.1959) on aloittanut sellonsoiton opinnot vuonna 1967 Tampereen musiikkiopistossa (nyk.Tampereen konservatorio). Hän valmistui Päijät-Hämeen konservatoriosta vuonna 1984 sellonsoiton opettajaksi ja orkesterimuusikoksi opettajanaan Jouko Paavola. Pulkkisen opinnot jatkuivat Sibelius-Akatemiassa mm. Erkki Raution, Josef Schwabin ja Mihail Homitzerin johdolla. Diplomisellistiksi ja musiikin maisteriksi Eero Pulkkinen valmistui vuonna 1988.

Ennen entisen opinahjonsa rehtoriksi tuloaan Pulkkinen toimi sellonsoittajana mm. Lahden kaupunginorkesterissa ja toimi sellonsoiton opettajan tehtävissä Lahden konservatoriossa. Hän on osallistunut aktiivisesti musiikkikoulutuksen valtakunnalliseen kehittämistyöhön, toiminut niin Suomen konservatorioliiton puheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä kuin Suomen Musiikkioppilaitosten Liiton hallituksen jäsenenä. Pulkkinen on työskennellyt myös opetusministeriön ja opetushallituksen asettamien työryhmien jäsenenä.

Antti Salokannel (s. 1950) on lahtelainen kuvataiteilija ja graafikko. Hän on työskennellyt Lahdessa lähestulkoon koko ikänsä. Salokannel on myös toiminut lukuisissa kuvataiteen koulutus- ja luottamustehtävissä viimeksi Suomen taidegraafikkojen puheenjohtajana vuodesta 2004. Omaa työskentelyään Salokannel kuvaa muun muassa seuraavasti: " Haluan aikaan saada kuviin niihin sopivan tunnelman. Sen luomiseen vaikuttavat hyvinkin henkilökohtaiset ja ajankohtaiset asiat. Välittyykö tunnelma kuvistani ja minkälaisena? Vastauksena tähän kysymykseen joku voi panna sanat suuhuni, halutessaan kuulla jotain henkilökohtaista."

Kirjailija ja toimittaja Kalle Veirto (1961) on syntynyt Lahdessa. Hän työskentelee Etelä-Suomen Sanomissa urheilutoimittajana ja kirjoittaa sekä aikuisille että nuorille kaunokirjallisia teoksia. Hänen teoksiaan ovat Suuret sählymuistelmani , 2002, Pelastakaa jalkapalloilija Lumperi , 2003, Minun vasen jalkani , 2004, Kolmannen asteen yhteys , 2004 ja Tannermäki All Stars , 2006. "Pallo on pyöreä", sanoo Veirto motokseen.

FT Harri Veivo (s. 1969) on helsinkiläinen kirjallisuudentutkija ja semiootikko, joka toimii tällä hetkellä Helsingin yliopiston ja semiotiikan verkostoyliopiston professorina. Hän on tutkinut nykykirjallisuuden kaupunkikuvauksia ja tilan semiotiikan ongelmia. Veivon kiinnostuksen kohteena on etenkin se, miten kaupungin kehitys modernin yhteiskuntakehityksen jälkeisellä ajalla vaikuttaa identiteetin ja yhteisöllisyyden rakentumiseen ja tilan kykyyn välittää merkityksiä.

Kansatieteilijä FM Terhi Willman (s. 1971) työskentelee Helsingin yliopistossa suunnittelijana ja toimii myös saman yliopiston kansatieteen oppiaineen tuntiopettajana. Hänen sukujuurensa ovat päijäthämäläis-karjalaiset. Willman tekee väitöskirjaa aiheesta "Kaupunkikarjalaisen yhteisön rakentuminen". Tutkimus perustuu mm. Lahdessa kerättyihin haastattelu- ja kenttätyöaineistoihin. Hän on vuonna 2005 ilmestyneen Karjala Lahdessa -artikkelikokoelman toinen toimittaja. Kirjassa lahtelaiset tutkijat tarkastelevat aihetta erilaisista näkökulmista. Willman on Suomen kansatieteilijöiden yhdistys Ethnos ry:n hallituksen jäsen ja julkaisusihteeri sekä Lahden kaupunkikulttuuriseuran sihteeri. Kansatieteilijän aihe voi olla mikä tahansa arjen ilmiö osana yhteisön kulttuuria. Lahti on erityisen kiinnostava esimerkki karjalaisuuden vaikutuksesta kaupunkikulttuuriin.