Luentotiivistelmät

MARKKU KOSKI: POPULAARIKULTTUURIN LAHTI 19.9.2005

Lahteen liittyy tiettyä suoruutta ja ironiaa, jopa kyynisyyttä. Markku Koski on kokeillut lanseerata lahtelaisen itseironian hengessä hokeman: Jos Jyväskylä on Suomen Ateena, niin Lahti on Suomen Sparta!

Puhe Suomen Chicagosta - hokemia ja polttomerkkejä

Markku Koski esittää aluksi, että populaarikulttuuria ajatellaan yleensä erityisenä ja korkeakulttuurista erillisenä alueena. Hänen mielestään sitä voisi tarkastella myös erilaisten elämänalueiden aspekteina. Sinfonia Lahti edustaa korkeakulttuuria. Sen suosiossa ja sen ympärillä olevissa oheistuotteissa on mukana myös paljon populaaria vetovoimaa. Populaarikulttuurisen aspektin löytäminen eri asioista on kiinnostavaa.Selvää rajanvetoa populaari- ja korkeakulttuurin välillä ei voi tehdä, sillä ne ovat tunkeutuneet toisiinsa. Populaarikulttuurin asema on vahvistunut paljon sekä aspektina että alueena. Kohta pitää jo alkaa puolustamaan korkeakulttuuria vahvan populaarikulttuurin rinnalla, Koski
heittää.

Lahtea voisi tarkastella kaikkien tuntemien hokemien kautta. Hokemat, kaikessa karkeudessaan, kestävyydessään ja kiusallisuudestaan, kiertävät ja elävät ihmisten suissa ja kirjallisuudessa. Ne toimivat kärjistyksinä polttomerkin tapaan, eikä niitä saa enää pois kun ne on kerran saatu. Hokemat ovat perustuneet useisiin lähteisiin ja niiden todenperäisyys on
kiistanalaista. Esimerkiksi Lahden vertaaminen Amerikkaan on toistunut eri historiallisissa vaiheissa. Lahden Chigaco-leima sai ehkä alkunsa teurastamosta. Sittemmin Amerikka-vertaus on saanut eri aikoina erilaisia sisältöjä positiivisesta negatiiviseen. Amerikkalaisuuteen liitettiin aluksi väkivaltaa ja juurettomuutta, kun taas sotien jälkeen siihen liitettiin toimeliaisuuden ja yritteliäisyyden määreet. Lahdessa aikaisemmin toimeliaisuutta korostanut amerikkalaisuus kääntyi jo 1970-luvulla jälleen kielteiseksi. ”Business City?” -brandi tilattiin Lahdelle alun perin positiiviseksi mielikuvaksi mutta populaari-mielikuvitus ja lama käänsivät sen ironiseksi ilmaukseksi, herjaksi ja polttomerkiksi.

Lahtelainen populaarikulttuuri ja Suomen Sparta

Lahdessa siis kiinnittyy huomio erityisesti amerikkalaisuuteen ja
yritteliäisyyteen. Toisaalta Lahteen liittyy tiettyä suoruutta ja ironiaa, jopa kyynisyyttä. Helsingin läheisyys on vaikuttanut Lahteen niin, että moni tunnetumpi populaarikulttuurin edustaja lähti ennemmin tai myöhemmin kaupungista pois. Vai oliko niin, että Sleepy Sleepers suorastaan ajettiin kaupungista pois? Myös vanha tanssimusiikki, aikoinaan hyvinkin moderni musiikki, on elänyt kaupungissa vahvana. Lahdessa on asunut useita
tunnettuja vanhan tanssimusiikin edustajia kuten Olavi Virta, Reino
Helismaa ja Erkki Junkkarinen.

Populaarikulttuurin tunkeutumisesta korkeakulttuurin alueen aspektiksi voi nostaa monia esimerkkejä. Esimerkiksi sotien jälkeisessä lahtelaisessa kuvataiteessa oli uutta ja raikasta populaaria viritystä. Mukkulan kesänäyttelyissä tuotiin kuvataideihmisten silmien eteen. Olavi Lanun modernisuuteen sisältyy uskalluksessaan populaari aspekti.

Lahtea ei ole pidetty kovin kirjallisena kaupunkina. Koski uumoilee siihen vaikuttaneen se, että täältä puuttuu syvähistoriallinen ilmapiiri.. Toisaalta juurettomuus on tuottanut paljon korkeatasoista kirjallisuutta esimerkiksi Yhdysvaltain juutalaisten keskuudessa. Lahden kulttuurinen kapea-alaisuus ei silti johdu vain yliopiston puuttumisesta (Tampereellekin yliopisto tuli vasta 1960 -luvulla), vaan takana on muitakin tekijöitä. Esimerkiksi lahtelainen työväenliike ei ole ollut luonteeltaan kovinkaan kulttuurinen tai kirjallinen, kuten esimerkiksi Tampereella.

Esittävän taiteen ja lehdistön panos

Lahtelainen populaarikulttuuri on ollut usein luonteeltaan esittävää.
Lahden teatteriperinne on ollut vahva ja siinä on myös työväen merkitys näkynyt. Lahdessa on hallittu sekä vakavien näytelmien että farssien perinne. Näyttelijät hallitsevat molemmat. Tunnettuina esimerkkeinä monipuolisesta draama-osaamisesta Koski mainitsee muun muassa Esko Hukkasen, Iikka Forssin ja Tom Petäjän.

Myös lehdistö on ollut mukana lahtelaisen populaarikulttuurin rakentamisessa. Kolumnisti Jukka Kuikankin tavaramerkki perustui alun perin vinoilulle lahtelaisuudesta.

Juuri hokemien kautta Lahtea voi ajatella eräänlaisena populaarina puheena. Markku Koski on itse kokeillut lanseerata lahtelaisen itseironian hengessä hokeman ”Jos Jyväskylä on Suomen Ateena, niin Lahti on Suomen Sparta!” Lahtelaisen populaarikulttuurin ominaislaatua voi valaista myös toisella,
ei-lahtelaisen näkemyksellä. Muusikko Dave Lindholmin on väitetty jossain
lausahtaneen, että maailmassa on vain kolme kiinnostavaa kaupunkia Toronto,
Tampere ja Lahti.