Lahden kulttuuriset merkit

Luentotiivistelmät

KARI UUSITALO: ELOKUVAN LAHTI -LUENTO 18.10.2005

Hollolan Pyhäniemen kartanon alueella kuvattiin ulkokuvia ainakin kahdeksaan kotimaiseen elokuvaan muiden muassa "Aatamin puvussa ja vähän Eevankin", "Roinilan talossa", "Serenadi sotatorvella" ja "Kaivopuiston kaunis Regina". Hollolan Pyhän Marian kirkko oli myös varsin suosittu kuvauspaikka. Kokonaan tai lähes kokonaan Lahdessa kuvattuja elokuvia ovat Erkko Kivikosken ohjaama "Kuuma kissa" ja Mikko Niskasen ohjaama "Mona ja palavan rakkauden aika".

Ensimmäiset Lahtea käsittelevät elokuvat, Salpausselän kisat dokumentaarisen elokuvan näyttämönä

Ensimmäisiä elokuvia Lahdesta olivat Ateljee Apollon runsaan kolmen minuutin mittainen "Maatalousnäyttely Lahdessa" (1911) ja Adams-filmi Oy:n runsaan 14 minuutin mittainen "Yleinen kotieläinnäyttely Lahdessa" (1927), jotka ovat valitettavasti tuhoutuneet. Samoin on tuhoutunut Filmi Kotka Oy:n (1929) valmistama "Salpausselän hiihto".

Saksalaissyntyisen Kurt Jägerin Taidefilmi Oy tuotti filmin Salpausselän vuoden 1926 ns. kongressikisoista. Se vastasi merkitykseltään nykyisiä hiihdon MM-kisoja. Filmi oli ensimmäinen kokoillan suomalainen urheilureportaasielokuva, josta on säilynyt epätäydellinen ja epäjärjestyksessä oleva duplikaattikopio. Salpausselän myöhemmistä kisoista (mm. hiihdon MM-kisat vuosina 1938 ja 1958) on tehty runsaasti lyhytelokuvia aina television tulon saakka. Lahtea talviurheilukaupunkina ovat esitelleet esimerkiksi vuonna 1963 valmistuneet "Lahti talviurheilukaupunkina" ja "Lahti - tuleva talviolympiakaupunki".

Lahti näytelmäelokuvissa

Ensimmäinen näytelmäelokuva, josta Lahti voidaan tunnistaa, on Valentin Vaalan ohjaama "Laveata tietä" (1931), joka hyödyntää juonenkulussaan vuoden 1926 kongressikisoja. Lahden naapuri Hollola oli merkittävä kuvauspaikka 1930-luvulla. Vuosina 1931 - 1941 Hollolan Pyhäniemen kartanon alueella kuvattiin ulkokuvia ainakin kahdeksaan kotimaiseen elokuvaan (esimerkiksi "Aatamin puvussa ja vähän Eevankin", "Roinilan talossa", "Serenadi sotatorvella", "Kaivopuiston kaunis Regina").

Hollolan Pyhän Marian kirkko oli myös varsin suosittu kuvauspaikka. Kokonaan tai lähes kokonaan Lahdessa kuvattuja elokuvia ovat Erkko Kivikosken vuonna "Kuuma kissa?" (1968) ja Mikko Niskasen ohjaama "Mona ja palavan rakkauden aika"(1983). Kuuma kissa perustuu Kerttu-Kaarina Suosalmen romaaniin "Neitsyt" kertoen lehtorin ja lukiolaisen välisen rakkaustarinan. Niskasen elokuva puolestaan kertoo nuoren jengiläisen uskonnollisesta heräämisestä. Tarinan taustalla on Lahti Vesijärvineen.

Lisäksi seuraavat runsaat 20 näytelmäelokuvaa sisältävät lyhyitä Lahdessa kuvattuja jaksoja tai jonkinlaisia näkymiä Lahdesta:

  • Vilho Ilmari: Oi kallis Suomenmaa (1940)
  • Eero Leväluoma ja Erkki Uotila: Erehtyneet sydämet (1944)
  • Teuvo Tulio: Intohimon vallassa (1947)
  • Ville Salminen: Orpopojan valssi (1950), Lentävä kalakukko (1953)
  • Maunu Kurkvaara, Ei koskaan huomispäivää (1956)
  • Matti Kassila, Kuriton sukupolvi, (1957)
  • Armand Lohikoski: Pekka ja Pätkä salapoliiseina (1957), Pekka ja Pätkä miljonääreinä (1958)
  • Risto Jarva ja Jaakko Pakkasvirta: Yö vai päivä vuodelta (1962)
  • Maunu Kurkvaara: Rottasota (1968)
  • Ere Kokkonen: Pohjantähteet (1969)
  • Jussi Itkonen (Veikko Itkosen poika): Kuumat kundit (1976)
  • Jouko Lehmuskallio: Rokkidiggari (1981)
  • Ere Kokkonen: Uuno Turhapuro muuttaa maalle (1986)
  • Pertti "Spede" Pasanen: Uuno Turhapuro - kaksoisagentti (1987)
  • Tapio Suominen: Porttikielto taivaaseen (1990)
  • Anssi Mänttäri: Mestari (1992)
  • Hannu Seikkula: Uuno Turhapuron veli (1994)
  • Lauri Törhönen: Kasvoton mies (1995)
  • Kari Väänänen: Vaiennut kylä (1997)

Sen sijaan Edvin Laineen ohjaaman "Täällä Pohjantähden alla" (1968) elokuvan kuuluisaa kohtausta, joka esittää punaisten antautumisen Fellmannin pelloilla, ei ole kuvattu Lahden seudulla.

Lahti dokumentti- ja kaupunkielokuvissa

Elokuvateattereissa esitetyissä pitkissä dokumenttielokuvissa noin kymmenessä esiintyy näkymiä Lahdesta. Uusin näistä on Hanna Miettisen ohjaus "Kiltit tytöt". Vanhempaa polvea edustaa Kari Uusitalon ohjaus "Suomalainen ratsuväki" (1963), jota kuvattiin myös Hennalan kasarmeilla.

Vuosikymmenien mittaan on valmistunut useita Lahden kaupunkia käsitteleviä kaupunkielokuvia, mm.:

•  Lahti - harjujen kaupunki (1944)

•  Lahti 50-vuotias (1955)

•  värielokuva "Lahti" (1957)

•  elinkeinoelämää esittelevä "Hollolal' Lahti - tarmokas tahti" (1959).