Luentotiivistelmät

Esittely: FK Riittakatriina Manninen­-Louhensalo (s.1952 ) on lahtelainen kulttuurisihteeri, teatteritutkija-, ohjaaja ja taidekasvattaja, joka on aiemmin toiminut myös vakinaisena avustajana mm. Helsingin Ylioppilaslehdessä, Yleisradiossa että myöhemmin vv. 1989-94 Helsingin Sanomien tanssitaidekriitikkona sekä kirjoittanut näytelmiä, artikkeleita ja tehnyt erilaisia käsikirjoituksia sekä tanssi-, teatteri- että poikkitaiteellisiin produktioihin.

RIITTAKATRIINA MANNINEN-LOUHENSALO: TEATTERIN LAHTI -LUENTO 11.10.2005

Lahden kaupunginteatterissa on työskennellyt useita täällä pitkän uran tehneitä henkilöitä.

Harrastajateatteritoiminnan juuret ulottuvat Lahdessa aina 1900-luvun alkuun ja Lahti voi olla erityisen ylpeä lasten ja nuorten teatteri-ilmaisusta sekä siihen liittyvästä koulutuksesta.

Välähdyksiä Lahden kaupunginteatterin toiminnasta 1950 - 1970-luvuilta

Riittakatriina Manninen-Louhensalo kertoo aluksi kuinka Fritz-Hugo Backmanin jälkeen Lahden kaupunginteatterin johtajaksi tuli kaudelle 1963 -1974 Veikko Manninen, joka oli tunnettu erityisesti operettiproduktioiden taiturillisena toteuttajana. Backmanin kaudella oli esitetty hyvin paljon sen ajan uutta teatteria, mutta kyllä Mannisenkin kaudella oltiin kokeellisia, sanoo Manninen-Louhensalo. Yleensä vuodessa tehtiin kaksi operettia tai musiikkiteatteriteosta, yhdestä kahteen lastennäytelmää ja perusohjelmiston lisäksi joitakin kokeellisempia oman ajannäytelmiä, sekä ns. kansainvälisiä "nykyklassikkoja", kuten mm. Arthur Millerin ja George Bernard Shaw'n tekstejä.

Veikko Mannisen mukana Lahden teatteri sai operetintaitajia ja uutta musiikkiteatteri- osaamista. Yhteistyö Musiikkiopiston ja paikallisten tanssikoulujen kanssa tiivistyi.

Merkittävä musiikkiteatterikoreografi lahdessa oli omasta takaa, sillä täällä asui ja tyskenteli mm. Ritva Ståhlberg- Bondarew, joka elämänsä aikana ehti tehdä koreografiat yli 150 oopperaan, operettiin ja musiikkiteatteri-näytelmään Suomen eri teattereissa. Sen lisäksi hänellä oli laaja oma tanssiteatteri- ja balettiteosten tuotanto.

Manninen-Louhensalo korostaa, että teatterin ensemble -tradition ja eri sukupolvelta toiselle taituruuden siirtymisen vuoksi on ollut hienoa , että Lahden kaupunginteatterissa on työskennellyt useita täällä pitkän uran tehneitä henkilöitä. Näin ymmärrys, luottamus ja rohkeus näyttelijäkollegoiden välillä on kasvanut luontevasti.

Näytelmien helmiä

Manninen-Louhensalolle itselleen eri tavoin vaikuttaneita ja mieleenpainuvimpia kaupunginteatterin näytelmiä 1950 - 1970-luvuilta ovat olleet mm. Pyhä Johanna, Galileo Galilei, Viktorian Husaari, Annie Mestariampuja, Elokuun teehuone, Troilus ja Cressida, Coriolanus ja Oidipus. Elokuun teehuoneessa kauniit japanilaiset lyhdyt sopivat hienosti Aino-puiston kesäteatteriin historiallisen museon edessä. Shakespearen teksteihin perustuva, Troijan sodan loppuvaiheista kertova Troilus ja Cressida oli poliittisen vallan analyysi, jossa oli vahvasti mukana erotiikkaa, joka vielä tuolloin pystyi herättämään lähes maanlaajuisen kulttuuriskandaalin. Coriolanus -näytelmä, joka kertoi roomalaisesta sotapäälliköstä, on myös Shakespearen teksti ja sitä pidettiin yleisesti jopa parempana kuin samaan aikaan Tampereella toteutettua esitystä. Tilaisuuden vertailla suuri yleisö sai kun lahtelainen esitys vieraili Tampereen teatterikesässä. Oidipuksen toteutuksessa teatteritilan käsittelyssä oli tuoretta se, että näytelmä tuotiin lavan lisäksi osin myös katsomon lattiapinnalle.

Harrastajateatteritoiminta Lahdessa

 Harrastajateatteritoiminnan juuret ulottuvat Lahdessa aina 1900-luvun alkuun. Lahdessa on toiminut Etelä-Hämeen nuorisoseurojen liiton näyttelijät -yhteisö, joka myöhemmin sai nimen Ahjo-teatteri ja voitti useita nuorisoseurojen vuosittaisen näytelmäkilpailun Esko-patsaita 1950 - 1960-luvuilla. Sittemmin orimattilalainen Mallusjoen näyttämö on tavallaan jatkanut Ahjo-teatterin perinteitä voittamalla myös Esko-patsaita.

Yksi keskeinen harrastajateatteri on ollut 1960-luvulla toimintansa aloittanut Lahden Nuorisoteatteri, joka on ollut ensimmäinen kunnallinen nuorisoteatteri Suomessa ja joka jatkaa yhä toimintaansa. Vuosien saatossa Nuorisoteatterin toiminnassa on ollut mukana yli 600 nuorta, joista noin 150, joukossa monia nykyisiä kuuluisuuksiakin, on päässyt ja hakeutunut teatteritaiteen tai muiden esittävien taiteiden ammatteihin.

Teatteri Vanha Juko on saanut paljon voimaa Nuorisoteatterin toiminnassa mukana olleista henkilöistä, samoin kuin Lahden Kansanopiston teatteritaiteen linjasta, joka perustettiin vuonna 1983 ja joka on yksi Suomen merkittävimpiä teatterialan oppilaitoshautomoita. Nuorisoteatterin nimi muuttui osaksi 1960-lukua Huoneteatteriksi ja se kokosi siipiensä suojaan aikansa nuorta lahtelaista älymystöä. Lahden Lauantainäyttämö aloitti toimintansa Kansantalolla noin 20 vuotta sitten noudattaen työväenliikkeen traditiota - vapaapäivänä näyttelemään. Nyttemmin se on toiminut jo monta vuotta Pikkuteatterilla. Nostoväkinäyttämö syntyi 1960-luvun lopulla ja siihen liittyi mukaan harrastajia sekä Nuorisoteatterista, Ahjo-teatterista että Lahden Lausujista. Timotei-teatterista, joka on toiminut yli 35 vuotta on noussut etenkin harrastaja-teatterikentälle monia innokkaita ja ammattikoulutuksen hankkineita ohjaajia.

Manninen-Louhensalo kertoo pyörittäneensä itse talkoilla jo 16 vuotta taiteen perusopetusta antavaa lasten ja nuortenteatteri Pähkinäteatteria. Edellä esiin tuotujen ryhmien lisäksi Lahdessa on toiminut jonkin aikaa Bullteatteri, jolla oli kunnianhimoinen ohjelmisto Nostoväkinäyttämön tapaan.

Nuorisoproduktioista

Lahti voi olla ylpeä lasten ja nuorten teatteri-ilmaisusta sekä siihen liittyvästä koulutuksesta. Lopuksi käsittelen lyhyesti joitakin lahtelaisia nuorisoproduktioita 10 viime vuoden ajalta:

• Vuonna 1995 aloitettiin kesätyöllistämisprojekti musiikkiteatterin keinoin tekemällä Vaahterasaliin ensimmäinen kesätyöllistämiskabaree kaupungin 90-vuotisjuhlien kunniaksi: "Falskisti vaan eli kirpputorien kaupunki".
• Vuonna 1996 tehtiin Karirantaan suurena oppilaitosyhteistyönä, jossa olivat lähikunnat mukana, Annie Mestariampuja. Musikaalia valmisteltiin edellinen talvi, 250 henkilöä osallistui sen toteuttamiseen, joista näyttämöllä oli reilut 30 henkilöä.
• Myyttiseen muinaisuuteen sijoittuvaa Ultima Thule -näytelmää esitettiin kesällä 1999 Pikkuteatterilla 18 kertaa, joista 16 oli loppuunmyytyjä.
• Vuonna 2001 toteutettiin yhdessä pohjoismaisten ystävyyskaupunkien nuorten kanssa musiikkiteatteri-ilottelu, jossa käytiin läpi 1900-luvun historiaa. Esitykset toteutettiin suomen- ja englanninkielisinä.
• Viime kevään mittava suoritus oli Arthur Millerin "Tulikoe" -näytelmä.
• Tänä syksynä 2005 on Nuorisoteatterissa toteutettu Kari Kyllösen kirjoittama noin tunnin mittainen komedia.