Luentotiivistelmät

REIMA MÄKINEN: SARJAKUVAN LAHTI -LUENTO 11.10.2005

Lahden edellytykset sarjakuvakaupungiksi?

Sarjakuvajulkaisuja on nykyisin jo kohtuullisen hyvin saatavilla lahtelaisissa kirjastoissa. Esimerkiksi Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin kirjaston sarjakuvavalikoima on laadukas. Lisäksi noin kymmenestä lahtelaisesta divarista on mahdollista ostaa sarjakuvia. Sarjakuvien kierrätyksen näkökulmasta tilanne on miltei Helsinkiä ja Tamperetta parempi. Toisaalta ulkomaista uutta vaihtoehtosarjakuvaa lienee saatavissa ainoastaan Lahden antikvaarisesta kirjakaupasta. Paikallisen sarjakuvaseuran Lasse Gronkin kokoontumiset ja julkaisutoiminta käynnistyivät 1990-luvun puolivälin jälkeen. Vapaamuotoisten Lahden sarjakuvatapaamisten suosio on aaltoillut nyt nelisen vuotta. Vuonna 2004 aloitti toimintansa japanilaiseen sarjakuvaan ja animaatioon keskittynyt Lahden Otakuliitto Bakanat. Seuran toiminta on vireää ja sen aktiivien keski-ikä jää reilusti alle 18 vuoden.

Reima Mäkisen mukaan Lahden imago sarjakuvakaupunkina on muodostunut paljolti Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa opiskelleiden kautta. Moni on lähtenyt Lahdesta muualle. Muotoiluinstituutissa on ollut mahdollisuus opiskella 40 opintoviikon laajuisia sarjakuvan erikoistumisopintoja syksystä 2002 lähtien. Opintojen toteutusta suunnittelivat sen alkuvaiheissa sarjakuvapiirtäjä Johanna Rojola sekä Muotoiluinstituutin ja Täydennyskoulutuskeskuksen Mai-Lis Orpana, Hannele Louhelainen ja Helena Hokkanen.

Lahden Muotoiluinstituutin maine sarjakuvakouluna ulottuu aina 1980-luvun lopulle, jolloin sinne alkoi hakeutua lahjakkaita nuoria piirtäjiä.

Lahden lisäksi pitkäjänteistä ammattimaista sarjakuvakoulutusta järjestetään Suomessa ainoastaan Limingan taidekoulussa. Lahdessa on järjestetty useita sarjakuviin liittyviä seminaareja 2000-luvun alkuvuosina. Samoihin aikoihin käynnistyi sarjakuvanäyttelytoiminta. Sarjakuvan yleisö on laajentunut voimakkaasti alan arvostuksen noustua taidemuotona viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Lahdessa vaikuttaneita ja vaikuttavia sarjakuvataiteilijoita

Lahdessa ja sen ympäristössä on asunut nelisenkymmentä sarjakuvan tekijää, joiden materiaalia on julkaistu. Heistä merkittävimpiin kuuluvat Rauli Nordberg, Harri Vaalio, Harri Pystynen, Juha "Jii" Roikonen ja Marko Turunen. Nordberg aloitti sarjakuvien piirtämisen jo 1970-luvun alussa ja asuu yhä Lahdessa. Nordbergin alkuaikojen sarjakuvajulkaisuihin kuului mm. vuonna 1980 ilmestynyt 'Lahden erikoinen'. Kotimaisen sarjakuvan uranuurtajaa - Punaniskaa - hän teki yhdessä kärköläläisen Harri Vaalion kanssa 1990-luvun puolivälissä. Nyt jo edesmennyt, Lahden kaupunginorkesterissa työskennellyt sarjakuvapiirtäjä Harri Pystynen voitti Kemin sarjakuvakilpailun pääpalkinnon. Hänen töitään on käännetty myös ranskaksi. Vuoden 2005 Puupääpalkinnon saaja, Roikonen asui Lahdessa kymmenkunta vuotta, mutta muutti pari vuotta sitten Ouluun. Roikonen tunnetaan sarjasta Jasso-kissa. Vuosituhannen vaihteessa Lahteen muuttanut Turunen on voittanut Luzernin kansainvälisen sarjakuvakilpailun pääpalkinnon ja hänen töitään on julkaistu useissa Euroopan maissa.

Tämän hetken tunnetuimpia nimiä lahtelaisessa sarjakuvamaailmassa ovat Mäkisen mukaan Marko Turunen ja Rauli Nordberg, Solja Järvenpää, Antti Ahonen, Jukka Tilus ja Jyrki Vainio. Unohtaa ei toki sovi vireätä Lahden Otakuliitto Bakanoita.