Luentotiivistelmät

SEPPO JÄÄSKELÄINEN: KIRJAILIJAN LAHTI -LUENTO 4.10.2005

Lahdessa ei ole samanlaista vahvaa kirjallista perimää kuin esimerkiksi Tampereella, Kuopiossa ja Kotkassa. Kuitenkin Lahti on kehittynyt myönteisesti kirjailijan kannalta: henkinen ilmapiiri on avartunut, kaupungissa toimii useita yliopistoyksiköitä, paikalliset tiedotusvälineet antavat kirjailijoille kohtalaisen runsaasti näkyvyyttä, kirjastotoimen palvelut ovat asiantuntevia, monipuolisia ja niitä käytetään runsaasti.

Mielikuvia 1960 -1970-lukujen Lahdesta

Muutto Helsingistä "maalle" Lahteen työn vuoksi oli Seppo Jääskeläiselle suuri hyppäys vuonna 1966, joskin hän kertoo tottuneensa muuttoihin lapsuudessaan ja nuoruudessaan. Ympäristön sisäänpäin lämpiävyyden vuoksi kirjailijan sopeutuminen oli aluksi vaikeaa, mikä heijastui henkilökohtaisina sekä perhe- ja työelämän ongelmina. Helsingin yliopiston avoimen korkeakoulun toiminnan käynnistyminen vuonna 1977 oli merkittävä myönteinen asia. Jääskeläisen mukaan aktiivinen sosiologiopiskelijaryhmä, johon hän kuului, keräsi siemenen nykyiselle Lahden tiedekirjastolle.

Kirjailijan uran käynnistyminen ja vakiintuminen

Opiskellessaan kotimaisen ja pohjoismaisen kirjallisuuden approbatur-arvosanaa vuosina 1981 - 1982 Seppo Jääskeläinen kertomansa mukaan jäi kirjallisuuden koukkuun. Aiheesta luennoinut, nykyinen WSOY:n kirjallisuuden johtaja Touko Siltala kehotti häntä harkitsemaan proosaa. Vuonna 1989 ilmestyi "Valo on voittanut" -esikoisnäytelmä ja tämän jälkeen vielä kolmen muuta näytelmää. Niiden jälkeen Jääskeläinen ymmärsi proosan olevan hänen mahdollinen lajinsa. Esikoisromaani - Lahden oloiseen kaupunkiin sijoittuva fiktio "Lakkoviikot " ilmestyi vuonna 1994. Sittemmin hän on kirjoittanut 11 kirjaa, joista 9 on romaaneja ja 2 tietopuolisia historiikkeja. Vuonna 2005 ilmestyi "faktio", tosipohjainen romaani, "Maanpetturit" ja vuonna 2006 ilmestyi rikosromaani "Sisko rakas". Lisäksi kirjailija osallistunut noin 20 kokoomateoksen kirjoittamiseen, joista viimeinen on ollut "Karjala Lahdessa".

Kirjailijat Lahdessa

Paikallinen kirjailijayhdistys Salpausselän kirjailijat ry perustettiin joulukuussa 1968. Siinä kirjailija kertoo toimineensa vuodesta 1985 alkaen, tällä hetkellä kunniajäsenenä. Yhdistyksen alkuaikoina Lahdessa oli parisenkymmentä ammattimaisesti toimivaa kirjailijaa. Nyt heitä on huomattavasti vähemmän. Vanhoista jäsenistä Lahdessa asuvat enää yllättävän vähän tunnustusta saaneet sotakirjailija Eino Pietola, "painosten prinsessa" Annikki Sankari ja runoilija Liisa Heikkerö. Kunnallispolitiikkaan osallistunut Onerva Vartiainen on yhä aktiivinen kirjoittaja. Lahdesta pois muuttaneisiin kirjailijoihin lukeutuvat Risto Ahti, Jorma Ranivaara ja Eino Salakka.

Tällä hetkellä Lahdessa voidaan katsoa olevan Jääskeläisen lisäksi kuusi ammattimaisella otteella toimivaa kirjailijaa:

• myyttisten romaanien taitaja Orvokki Annala
• populaarikulttuuriin erikoistunut Markku Koski
• kautta Suomen suosittujen kesäteatterinäytelmien ja maalaiskomedioiden kirjoittaja Heikki Luoma
• tietokirjoittamiseen erikoistunut Anna-Mari Saure
• toimittaja, kriitikko Heikki Saure
• urheilutoimittaja ja nuorisokirjailija Kalle Veirto

Lahdessa vaikuttavat myös seuraavat näytelmäkirjailijat:

• Lealiisa Kantola, joka on tehnyt mm. musikaaleja Lahden kaupunginteatteriin
• Arja Kotiranta, joka toimii aktiivisesti harrastajateatteritoiminnassa
• Jari Juutinen, joka johtaa teatteri Jukon toimintaa
• Teuvo Ruohoranta ja Keijo Lyytikäinen, jotka ovat erikoistuneet kesäteatterinäytelmien kirjoittamiseen

Lisäksi Lahden seudulla asuu myös parisenkymmentä tieto- ja oppikirjailijaa.

Jääskeläisen mukaan Lahdessa ei ole samanlaista vahvaa kirjallista perimää kuin esimerkiksi Tampereella, Kuopiossa ja Kotkassa. Kirjailijat eivät näy samalla tavalla katukuvassa kuin monessa muussa kaupungissa. Lahtelaisia kirjailijoita on muuttanut muualle, esimerkiksi Helsinkiin ja Tampereelle.

Jääskeläisen aikana Lahti on kehittynyt myönteisesti kirjailijan kannalta: henkinen ilmapiiri on avartunut, kaupungissa toimii useita yliopistoyksiköitä, paikalliset tiedotusvälineet antavat kirjailijoille kohtalaisen runsaasti näkyvyyttä, kirjastotoimen palvelut ovat asiantuntevia, monipuolisia ja niitä käytetään runsaasti. Myös perinteiksi muodostuneet kirjallisuustapahtumat Lahden runomaraton ja Mukkulan kansainvälinen kirjailijakokous keräävät kerta kerralta yhä enemmän lahtelaista kuulijakuntaa.