IKIHYVÄ PÄIJÄT-HÄME

Ikääntyvän väestön sosiaalinen tilanne, terveys ja elämänlaatu

Seurantatutkimus ja kehittämishanke

Suunnitelma

Kirjoittaja: Dosentti, ETT Mikael Fogelholm

Johtaja, UKK-instituutti, Tampere

Tutkijaryhmä:

Dosentti, ETT Mikael Fogelholm, UKK-instituutti

Dosentti, VTT Antti Uutela, Kansanterveyslaitos

Professori, VTT Antti Karisto, Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan laitos

Professori Aulikki Nissinen, Kansanterveyslaitos

VTT Marjaana Seppänen, Helsingin yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia

Dosentti, LKT Martti Talja, Päijät-Hämeen keskussairaala

KL Erja Muurinen, Lahden ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan laitos

FT Raisa Valve, Helsingin yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia

1. Johdanto

Suomalaisen terveyspolitiikan pitkäaikaisia tavoitteita on ollut väestöryhmien terveys- ja kuolleisuuserojen pienentäminen. Tämän lisäksi on lähitulevaisuuden haasteena kuntien välisen terveyden eriarvoisuuden pienentämien. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen STAKES:in selvityksen perusteella Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirissä (PHSHP) kuolleisuus oli ollut vuosina 1990-1995 jonkin verran suurempi kuin maassa keskimäärin. Vuonna 1998 PHSHP käynnisti tarkemman tutkimuksen alueen kuolleisuudesta, sairastavuudesta ja sosioekonomisesta tilanteesta (Blom-Lange 1999). Vertailut tehtiin koko maahan sekä erikseen Suomen suurimpiin kaupunkeihin. Ikä- ja sukupuolivakioitu alle 75-vuotiaiden kuolleisuus PHSHP:ssä oli 6 %, Lahdessa 8 % koko maata korkeampi. Ns. estettävissä oleva kuolleisuus oli PHSHP:ssä 4 % ja Lahdessa 12 % koko maata korkeampi. Tärkeimmät ylikuolleisuutta aiheuttavat syyt olivat hermoston sairaudet, verenkierron sairaudet (pl. iskeeminen sydäntauti), epämuodostumat, alkoholisyyt, eräät syöpäsairaudet sekä itsemurhat.

Väestön ikääntyessä terveyspalvelujen tarve ja kuntien sosiaali- ja terveystoimeen kohdistuvat kustannusrasitukset suurenevat. Päijät-Hämeessä v. 1996 oli 50-64 –vuotiaiden osuus 18 % ja sitä vanhempien 17 % väestöstä. Koko maan vastaavat keskiarvot olivat 17 ja 14 %. Ikääntyneen väestön osuus on siis jo nyt Päijät-Hämeessä koko maata korkeampi, eikä tilanne tule lähivuosina muuttumaan. PHSHP:n arvion mukaan pelkästään ikärakenteen muutoksen johdosta Päijät-Hämeessä tarvittaisiin 572 laitosmuotoista hoitopaikkaa vuoteen 2010 mennessä. Tämä olisi alueen sosiaali- ja terveystoimien voimavarojen suuntaamisen kannalta erittäin vaikeasti hallittava kehitys.

Päijät-Häme tarjoaa koko Suomea koskevasta ikääntymiskysymyksestä mielenkiintoisen tutkimusalueen, sillä alueen korkeiden sairastavuus- ja kuolleisuuslukujen voi olettaa jopa kärjistyvän ilman ulkopuolisia toimenpiteitä. Erityisen tärkeää olisi tunnistaa itsenäiseen selviytymiseen, hyvinvointiin ja toimintakykyisyyteen liittyvät asiat sekä käytännössä tukea näitä. Tällaisilla tiedoilla on tärkeä ennakointimerkitys paitsi PHSHP:n ja alueen kuntien, myös koko Suomen terveyspolitiikan kannalta. Lisäksi tutkimustieto sinänsä auttaa ymmärtämään ikääntymisen, sosiaalisten taustatekijöiden, terveyskäyttäytymisen ja elinympäristön yhteisvaikutuksia yksilön terveyteen ja hyvinvointiin, mikä lisää aiheen kansainvälistä merkitystä.

2. Hankkeen tavoitteet ja merkitys

”Ikihyvä Päijät-Häme” -seurantatutkimuksen ja kehittämishankkeen keskeiseen viitekehykseen kuuluvat ikääntyminen, hyvinvointi (erityisesti fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys, toiminta- ja työkykyisyys), sosiaaliset tekijät (sosioekonominen tilanne, sosiaaliset suhteet, työstatus, syrjäytyminen, perhestatus, sukupuoli), terveyskäyttäytyminen ja elinympäristö. Keskeisenä vastemuuttujana on siis terveys moniulotteisesti tarkasteltuna (toisaalta fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti, toisaalta sekä objektiivisesti arvioiden että itse koettuna). Selittävinä tekijöinä tarkastellaan iän, sosiaalisten tekijöiden, terveyskäyttäytymisen ja elinympäristön suoria ja yhdistettyjä vaikutuksia. Tutkimuksessa on laaja epidemiologinen osuus sekä suppeammat paikallisinterventiot.

Tavoitteena on

a) tutkia ikääntymisen ja psykososiaalisten taustatekijöiden (tärkeimmät: koulutus, taloudellinen tilanne, perhetilanne, sosiaaliset suhteet) yhteyttä terveyskäyttäytymiseen (liikunta, ruokailu, tupakointi, alkoholinkäyttö) sekä kaikkien edellisten vaikutuksia terveyteen, terveyteen liittyvään elämänlaatuun ja sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöön (seurantatutkimus 2001-2011),

b) laatia edellisten tietojen ja yhdyskuntaprofiilin avulla Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin kunnista yhteisödiagnoosit (2002, 2007 ja 2012),

c) suunnitella ja toteuttaa suppeampia, kuntakohtaisia interventioita, joilla edistetään ikääntyvän väestön terveyttä painopisteen ollessa toimintakyvyn ylläpitämisessä ja itsenäisessä selviytymisessä (2002-2005),

d) tutkia em. interventioiden välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia ikääntyvän väestön terveyskäyttäytymiseen, terveyteen ja terveyteen liittyvään elämänlaatuun sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöön,

e) kehittää ikääntyvän väestön terveyden edistämiseen liittyvää, sosiaali- ja terveyssektorin toimintaa, verkottumista ja yhteistyötä korkeakoulujen kanssa.

Terveyttä ja elämänlaatua tutkitaan ja edistetään kolmessa ikäryhmässä: työelämän loppuvaiheessa olevilla suurten ikäluokkien edustajilla (tutkimuksen alussa 51-55 v., s. 1946-50), juuri eläkkeelle siirtymässä tai siirtyneillä (61-65 v., s. 1936-40) ja pidempään eläkkeellä olleilla (71-75 v., s. 1926-30).

3. Käytettävät menetelmät

3.1. Seurantatutkimuksen yleinen kulku

Tutkimuksen ytimen muodostaa kymmenen vuoden seuruu. Kohderyhmänä on n. 4200 ihmisen satunnaisotos kuntien koon mukaan painotettuna, siten että kustakin tutkittavasta ikäryhmästä (51-55, 61-65, 71-75 v.) tulee tutkimuksen alkuun n. 1400 henkeä. Tämän passiivisen seuruun aineisto kerätään joka kolmas vuosi sekä itse täytettävällä kyselyllä että laboratoriomittauksilla. Kohorttiin kohdistuvat toimenpiteet saattavat aiheuttaa vastemuuttujien muutoksia, jotka näkyvät ainoastaan kohortissa. Tämän harhan hallitsemiseksi otetaan välivuosina 1500 hengen riippumaton satunnaisotos (500 henkeä ikäryhmässä). Samanlaista kohortin ja poikittaisotoksen vuorottelua on käytetty eräissä laajoissa epidemiologisissa interventioissa (Fortmann ym. 1990, Luepker ym. 1994).

PHSHP:n kunnista tehdään myös vuosien 2001-02 aikana yhdyskuntaprofiili, joka sisältää tarkastelun maantieteellisestä alueesta sekä väestön yleisistä sosiodemografisista ja sosioekonomisista erityispiirteistä (koulutus, sosiaalinen rakenne, asuinolot, yms.). joilla saattaa olla merkitystä terveyden ja sairastavuuden kannalta (Kauhanen ym. 1998). Yhdyskuntaprofiili ja tiedot alueen terveydentilasta (poikittaisotos vuonna 2001 ja 2002) antavat mahdollisuuden yhteisödiagnoosin laadintaan.

Kuntakohtaisten yhteisödiagnoosien perusteella laaditaan yhdessä halukkaiden kuntien sosiaali- ja terveyssektorin kanssa ikääntyvään väestöön kohdistuvia terveyden edistämisen interventioita, joiden pääpaino on toimintakykyisyyden säilyttämisessä sekä itsenäisen selviytymisen tukemisessa. Tavoitteena on tukena ns. aktiivista vanhuutta. Kuntakohtaisesti painotukset ja kohderyhmä voivat vaihdella. Interventioiden aikana ja välittömästi niiden jälkeen suoritetaan prosessievaluaatio (intervention saavuttama väestö, tyytyväisyys interventioon, interventiosta seuranneet kognitiiviset muutokset ja käyttäytymismuutokset, elämänlaadun arviointi) otoksella, joka edustaa intervention kohdeväestöä. Interventioiden pitkäaikaisvaikutuksia arvioidaan 10 vuoden seuruututkimukslla.

3.2. Aineiston keruumenetelmät

Tutkimuksen tiedot kerätään laboratoriomittauksella ja kyselyillä. Laboratoriomittaukset ovat seuraavat:

· pituus, paino, vyötärön ympärysmitta

· verenpaine

· paastoverinäyte mm. kolesteroli-, glukoosi- ja insuliinimittauksia varten

Mittaukset tehdään yön yli tapahtuneen 10-12 tunnin paaston jälkeen aamulla klo 7-10 välillä. Samalla tutkimusassistentti tarkistaa palautetun kyselyn.

· Kyselyt perustuvat kansanterveyslaitoksen Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen, AVTK (Helakorpi ym. 1998) ja Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen, EVTK (Uutela ym. 1999) tutkimuksen kysymyksiin sekä terveyteen liittyvää elämänlaatua mittaavan RAND-36:n (Aalto ym. 1999) käyttöön.

3.3. Intervention kulku

Intervention tarkoituksena on seurata, mitä tehostettu sosiaali- ja terveydenhuollon puolelta lähtevä terveyskasvatus ja asukkaiden aktivointi saa aikaan tutkimuksen vastemuuttujissa. intervention teoreettinen tausta on sosiaalis-kognitiivisessa teoriassa (Mischel 1993). Interventio perustuu seuraaviin elementteihin:

· Kohderyhmänä ovat alueen yli 50-vuotiaat asukkaat, mutta painotus voi vaihdella kuntakohtaisesti (valinta perustuu yhteisödiagnoosiin).

· Tavoitteena on toisaalta aktivoida alueen ikääntyviä asukkaista yleensä ja tarjota sosiaalista tukea (psykososiaalinen tavoite), toisaalta antaa erityistä tietoa terveyteen vaikuttavista elintavoista ja samalla muuttaa asukkaiden terveyskäyttäytymistä toimintakyvyn säilyttämistä ja itsenäistä selviytymistä edistävään suuntaan (fysiologinen tavoite).

· Alueelle koulutetaan ns. hyvinvointivalmentaja (terveyskasvatuksen yhdyshenkilö) ko. alueen hyvinvointipiirin työntekijästä (esim. terveydenhoitajasta). Tarvittaessa koulutetaan useampia valmentajia. Koulutuksen toteutusvastuu on tutkijaryhmällä. Koulutus sisältää uusimman tiedon terveyskäyttäytymisen ja terveyden yhteyksistä erityisesti ikääntyvillä sekä terveyskasvatuksen (terveysneuvonnan) erityistaitoja.

· Hyvinvointivalmentajan tehtävänä on erityisesti kouluttaa kohdeikäryhmään kuuluvia vapaaehtoisia ”maallikkokouluttajia”, ns. lähivalmentajia. Lähivalmentajien tehtävänä on mm. perustaa liikunta- ym. harrasteryhmiä.

· Alueella järjestetään myös säännöllisiä luentotilaisuuksia, jossa käy ulkopuolisia asiantuntijoita. Tilaisuuksien teemoina ovat hyvinvointiin ja ikääntymiseen liittyvät biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät. Hyvinvointivalmentaja on tilaisuuksien järjestelyiden vastuuhenkilö ja hän saa työhönsä apua tutkijaryhmältä.

3.4. Aineiston tallennus, käsittely ja raportointi

Aineisto tallennetaan ja perustaulukot julkaistaan vuosittain erityisesti Päijät-Hämeen hyvinvointineuvottelukuntaa varten. Aineiston analyysissä käytetään erilaisia monimuuttujamalleja (lineaarinen monimuuttujaregressio, logistinen regressiomalli, faktorianalyysi). Interventioon osallistuvaa ryhmää verrataan koko muuhun seuranta-aineistoon, jonka vertailuna puolestaan voidaan käyttää Kansanterveyslaitoksen koko maata koskevia Aikuisväestön terveyskäyttäytymisen sekä Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytymisen vuosittaisia aineistoja.

4. Eettiset kysymykset

Tutkimuksessa noudatetaan normaaleja ihmistutkimusten eettisiä periaatteita. Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista ja tutkittavat voivat missä tutkimuksen vaiheessa tahansa lopettaa tutkimuksen. Ennen tutkimuksen alkua tutkittavat allekirjoittavat suostumuksen osallistumiselle. Tutkimus hyväksytetään riippumattomalla eettisellä toimikunnalla.

5. Hankkeen tehtävänjako

Tutkimuksen johtaja: Dosentti Mikael Fogelholm (UKK-instituutti): tutkimuksen suunnittelu ja johto, väitöskirjojen ohjaus, raportointi.

Tutkimuksen ohjausryhmä:

· Dosentti, ETT Mikael Fogelholm, UKK-instituutti (erityisosaaminen: liikunta- ja ravitsemustieteet), puheenjohtaja

· Dosentti, VTT Antti Uutela, Kansanterveyslaitos (epidemiologia, erityisesti sosiaalipsykologian alalta)

· Professori Antti Karisto, Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan laitos (sosiaalipolitiikka)

· Professori Aulikki Nissinen, Kansanterveyslaitos

· Yksikön johtaja, VTT Marjaana Seppänen, Helsingin yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia (sosiaalipolitiikka, yhteyshenkilö Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukseen)

· Dosentti, LKT Martti Talja, Päijät-Hämeen keskussairaala (yhteyshenkilö PHSHP:iin ja sen kuntiin)

· Koulutusjohtaja, KL Erja Katajamäki, Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan laitos (kasvatustiede, hoitotiede, opiskelijoiden koordinointi)

· Sosiaali- ja terveysjohtaja Sirkka-Liisa Pylväs, Lahden kaupunki

· Osastopäällikkö Esa Ellala, Etelä-Suomen lääninhallitus

· Ylilääkäri Eero Lahtinen, Sosiaali- ja terveysministeriö

· Tutkija, FT Raisa Valve, Helsingin yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia

· Projektisuunnittelija Arto Ristola, Helsingin yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia, sihteeri.

Palkattu henkilöstö Palmeniassa v. 2001- :

Tutkija FT Raisa Valve (HY/Palmenia): tutkimuksen käytännön toteutuksen johto, raportointi.

Projektisuunnittelija Arto Ristola (HY/Palmenia): hankkeen hallinnointi ja ESR-yhteydet

Tutkimusavustaja Tiina Eve (HY/Palmenia)

Osastosihteeri Sari Ruuhiala (HY/Palmenia).

Vapaaehtoishenkilöstö v. 2002- :

Tutkimusapulaiset: LAMK:n sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita: aineiston keruu, lomakkeiden tarkastus, aineiston syöttö, tutkijoiden avustaminen raportoinnissa.

Lisäksi tutkimuksessa käytetään pro gradu –töiden tekijöitä Helsingin yliopiston laitoksilta (mm. sosiaalipolitiikan laitos ja ravitsemustieteen osasto). Nyt suunnitellun runkotutkimuksen lisäksi myöhemmin toteutettavissa erillishankkeissa voidaan tehdä väitöskirjoja ja muita opinnäytetöitä. Näihin haetaan rahoitusta erikseen.

6. Kirjallisuus

Aalto A-M, Aro AR, Teperi J. RAND-36 terveyteen liittyvän elämänlaadun mittarina. STAKES tutkimuksia 101. Helsinki, 1999.

Aro AR, Aalto A-M, Mähönen M. Elämänlaadun mittaaminen eri sairauksissa. Duodecim 1993;109:1512-1519.

Bentham G, Eimermann J, Haynes R, Lovett A, Brainard J. Limiting long-term illness and its associations with mortality and indicators of social deprivation. J Epidemiol Community Health 1995;49:S57-S64.

Blom-Lange M. Kuolleisuus, sairastavuus ja sosioekonomiset tekijät Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin kunnissa, Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirissä ka suurissa kaupungeissa. Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin julkaisuja A4/1999. Lahti, 1999.

Fortmann SP, Winkleby MA, Flora JA, Haskell WL, Taylor CB. Effect of long-term community health education on blood pressure and hypertension control. The Stanford Five-City Project. Am J Epidemiol 1990;132: 629-646.

Helakorpi S, Uutela A, Prättälä R, Puska P. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen, kevät 1998. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B10/1998. Helsinki, 1998.

Kafatos A, Manios Y, Markatji I, ym. Regional, demographic, and national influences on attitudes and beliefs with regard to pshyical activity, body weight and health in a nationally representative sample in the European Union. http://nutrition.cabweb.org/PHN/html/march99/phn02087.htm (10.5.1999)

Kalimo R, Hakanen J. Työuupumus tutkimusten valossa – ihmisen voimavarat työhön. Työterveyslaitos. Helsinki, 1998.

Kauhanen J, Myllykangas M, Salonen JT, Nissinen A. Kansanterveystiede. Porvoo: WSOY, 19998.

Luepker RV, Murray DM, Jacobs DR ym. Community education for cardiovascular disease prevention, risk factor changes in the Minnesota Heart Health Program. Am J Public Health 1994; 84: 1383-1393.

Moilanen J. Työolojen vaikutuksen ikääntyvän henkilöstön työkykyyn ja niiden taloudellinen merkitys. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 1999:13. Helsinki, 1999.

Morgan CL, Currie CJ, Peters JR. Hospital utilization as a function of social deprivation: diabetes vs. non-diabetes. Diabet Med 1997;14:589-594.

Parse RR. Human Becoming: Parse`s Theory of Nursing. Nurs Sci Quart 1992;5:35-42.

Pietilä A-M, Eirola R ja Oikarinen K. Terveysmuotokuva-käsitejärjestelmä. Hoitotieteen näkökulma terveyden tutkimiseen. Hoitotiede vol. 10, no2/-98.

Robinson J, Elkan R. Nursing up and beyond the year 2000. Kirjassa: Salvage J. & Heijnen S. (toim.) Nursing in Europe: A resource for better health. Copenhagen: WHO Regional Publications, European Series, No. 74, 1997: 127-145.

Robinson N, Lloyd CE, Stevens LK. Social deprivation and mortality in adults with diabetes mellitus. Diabet Med 1998;15:205-212.

Roos E. Social patterning of food behaviour among Finnish men and women. Publications of the National Health Institute A6/1998. Helsinki, 1998.

Roos G, Prättälä R. Disparities in food habits. Review of research in 15 European Countries. Publications of the National Public Health Institute B24/1999. Helsinki, 1999.

Rosmond R, Bjorntorp P. The hypothalamic-pituary-adrenal axis activity as a predictor of caridiovascular disease, type 2 disease and stroke. J intern Med 2000;247:188-197.Rosmond R,

Nilsson A, Bjortorp P. Psychiatric ill health and distribution of body fat mass among female immigrants in Sweden. Public Health 2000;114:45-51.

Struthers AD, Anderson G, Donnan PT, MacDonald T. Social deprivation increases cardiac hospitalisations in chronic heart failure independent of disease severity and diuretic non-adherence. Heart 2000;83:12-16.

Teronen A. Ikääntyvien sairauspoissaolot, työkyky ja osaamisen tehokas hyödyntäminen. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 1999:24. Helsinki, 1999.

Townsend P, Davidson N. The Black report. Kirjassa: Inequalities in Health, toim. Townsend P, Davidson N, Whitehead M. Harmondsworth: Penguin book, 1992.

Uutela A, Aro AR. Koettu ja havaittu elämänlaatu – toisiaan täydentävät näkökulmat. Duodecim 1993;109:1507-1511.

Uutela A, Helakorpi S, Puska P. Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen keväällä 1997 ja sen muutokset 1993-97. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B5/1999. Helsinki, 1999.

Äldrepolitik. Social- och hälsovårdsministeriet. Broschyrer 1999:4swe. Helsinki, 1999.